Kuka voi toimia edunvalvojana ja milloin se tarvitaan

✅ Edunvalvoja tarvitaan, kun henkilö ei kykene hoitamaan asioitaan; edunvalvojaksi voi määrätä läheisen tai ammattiedunvalvojan.

Edunvalvojan voi toimia yleensä henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta ja joka on luotettava sekä kykenevä huolehtimaan edunvalvottavan asioista. Edunvalvojan nimeää Suomessa maistraatti tai käräjäoikeus tilanteissa, joissa henkilö ei pysty itse asioitaan hoitamaan esimerkiksi sairauden, vamman tai heikentyneen henkisen toimintakyvyn vuoksi. Edunvalvonta otetaan käyttöön silloin, kun henkilö tarvitsee apua taloudellisten, oikeudellisten tai henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa, eikä muut tukitoimet riitä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti, keitä voivat toimia edunvalvojina, milloin edunvalvonta on tarpeen ja minkälaisia velvollisuuksia edunvalvojalle kuuluu. Lisäksi käymme läpi edunvalvonnan hakuprosessin, eri edunvalvontamuodot ja annamme käytännön vinkkejä siihen, miten edunvalvoja voi tukea edunvalvottavan oikeuksia ja hyvinvointia.

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Edunvalvojan kelpoisuus edellyttää pääsääntöisesti:

• Täysi-ikäisyyttä (18 vuotta täyttänyt)
• luotettavuutta ja rehellisyyttä
• kykyä huolehtia edunvalvottavan asioista
• Karenssina on tyypillisesti se, että edunvalvojan ei tule olla konkurssissa tai rikostuomion alainen, mikäli se vaarantaa edunvalvottavan etua.

Usein edunvalvojana toimii läheinen henkilö, kuten puoliso, lapsi, muu sukulainen tai läheinen ystävä. Tarvittaessa edunvalvojaksi voidaan määrätä myös ammattilainen, esimerkiksi maistraatin hyväksymä edunvalvontayksikkö tai asianajaja.

Milloin edunvalvonta tarvitaan?

Edunvalvonta tulee vireille, kun henkilö ei itse pysty esimerkiksi sairauden vuoksi hoitamaan rahallisia tai henkilökohtaisia asioitaan. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi:

• Vaikea muistisairaus tai dementia
• Vakava kehitysvamma tai mielenterveyden häiriö
• Vakava vamma, joka haittaa päätöksentekokykyä
• Muista syistä johtuva tilapäinen tai pysyvä toimintakyvyn heikkeneminen

Edunvalvonta on viimesijainen keino sen jälkeen, kun muut tukitoimet, kuten lähiomaisen avustaminen tai viranomaisen muu apu eivät ole riittäviä.

Edunvalvojan tehtävät ja vastuut käytännön elämäntilanteissa

Edunvalvojan rooli on monipuolinen ja vaativa, sillä se tarkoittaa toisen henkilön oikeudellisten ja taloudellisten asioiden hoitamista silloin, kun tämä ei itse siihen pysty.

Keskeiset tehtävät arjessa

• Talouden hoito: Edunvalvoja vastaa mm. velkojen maksamisesta, pankkiasioiden hoitamisesta sekä etuuksien hakemisesta. Esimerkiksi eläke- tai sosiaalietuuksien hakeminen voi olla tarpeen henkilölle, joka ei pysty itse asioimaan viranomaisten kanssa.
• Oikeudellisten asioiden hoito: Edunvalvoja voi tehdä henkilön puolesta lainsäädännön edellyttämiä sopimuksia ja esimerkiksi hoitaa kiinteistökaupptoja tai muita merkittäviä oikeustoimia.
• Päätösten tekeminen arjen asioissa: Tämä voi käsittää sopimusten tekemisen tai vaikkapa hoidon järjestämisen tilanteissa, joissa henkilö ei itse kykene arvioimaan tarpeitaan.

Käytännön esimerkkejä edunvalvojana toimimisesta

• Kuntoutuva vammautunut henkilö: Hän tarvitsee edunvalvojan hoitamaan asioita sairauden aikana, kuten Kela-asioiden hoito ja tukihoitojen järjestäminen.
• Muistisairas vanhus: Omaiset voivat hakea edunvalvontaa, jolloin edunvalvoja huolehtii iäkkään henkilön taloudesta ja asumisjärjestelyistä.
• Lasten edunvalvoja: Tarvitaan esimerkiksi tilanteissa, joissa huoltaja on estynyt tai puutteellinen huolehtimaan lapsen eduista.

Vastuut ja velvollisuudet

Edunvalvojan tulee aina toimia huolellisesti ja henkilön edun mukaisesti. Vastuu on lakisääteinen, ja edunvalvojan on jätettävä vuosittain tilinpäätös sekä toimintakertomus maistraatille, joka valvoo toimintaa.

• Talousasioiden dokumentointi: Kaikki toimet tulee kirjata tarkasti, sillä tilinkäyttöä valvotaan tiukasti.
• Edunvalvojan on vältettävä eturistiriitoja ja toimittava rehellisesti.
• Vuorovaikutus edunvalvottavan kanssa: Edunvalvojan on kuunneltava ja huomioitava henkilön toiveet mahdollisuuksien mukaan, vaikka viime kädessä päätökset tehdään hänen parhaakseen.

Esimerkki vastuukysymyksestä

Jos edunvalvoja käyttää varoja edunvalvottavan henkilökohtaiseen hyötyyn, hän voi joutua oikeudelliseen vastuuseen. Vuonna 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan noin 95 % edunvalvojista hoitaa tehtävänsä moitteettomasti, mutta valvonnan tiukentaminen on tärkeää väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Suosituksia tehokkaaseen edunvalvontaan

1. Koulutus: Edunvalvojan kannattaa osallistua koulutuksiin, joissa käydään läpi oikeudellisia vastuita ja käytännön asioiden hoitoa.
2. Asioiden dokumentointi: Pidä kirjaa kaikista tapahtumista ja päätöksistä.
3. Säännöllinen yhteydenpito: Ole aktiivinen ja pidä yhteyttä edunvalvottavaan ja hänen läheisiinsä.
4. Tarvittaessa hae apua: Konsultoi ammattilaisia, kuten lakimiehiä tai sosiaalityöntekijöitä, jos tilanteet ovat monimutkaisia.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Kuka voi toimia edunvalvojana?

Edunvalvojana voi toimia henkilö, joka on luotettava ja kykenevä hoitamaan toisen henkilön asioita, kuten lähisukulainen, ystävä tai ammattihenkilö.

Milloin edunvalvoja tarvitaan?

Edunvalvoja tarvitaan, kun henkilö ei itse kykene huolehtimaan taloudellisista tai henkilökohtaisista asioistaan sairauden, vamman tai muun syyn takia.

Miten edunvalvoja määräytyy?

Edunvalvoja määrätään yleensä holhousviranomaisen päätöksellä edunvalvontaan tarvittavan hakemuksen perusteella.

Onko edunvalvojalla vastuu päätöksistään?

Kyllä, edunvalvojalla on oikeudellinen vastuu huolehtia päämiehen asioista parhaalla mahdollisella tavalla.

Voiko edunvalvoja tehdä kaikki päätökset puolesta?

Ei välttämättä; edunvalvonta voi olla laajaa tai rajattua, riippuen päämiehen tarpeista ja viranomaisen päätöksestä.

Haluamme kuulla mielipiteesi! Jätä kommenttisi alle ja tutustu myös muihin artikkeleihimme verkkosivustollamme, jotka käsittelevät edunvalvontaa ja oikeudellisia asioita.