Mitä Katujen Kunnossapitolaki Määrittelee Suomen Kaupungeissa

Katujen kunnossapitolaki velvoittaa kaupungit huolehtimaan katujen turvallisuudesta, puhtaanapidosta ja esteettömyydestä ympäri vuoden.

Katujen kunnossapitolaki määrittelee Suomessa ne velvollisuudet ja vastuut, jotka liittyvät katujen kunnossapitoon kaupungeissa ja muissa taajamissa. Laki määrittää, mitä kunnossapidon toimenpiteitä on suoritettava, kuten lumen auraus, jääntorjunta, hulevesien hallinta ja tien pinnan kunnossapito. Lisäksi laki korostaa tienpitäjän vastuuta turvallisen liikenteen varmistamisesta, mikä tarkoittaa, että kaupungit ovat velvollisia huolehtimaan katujen kunnossapidosta tietyin aikatauluin ja laajuudessa.

Tässä artikkelissa käsittelen yksityiskohtaisesti, mitä Katujen kunnossapitolaki sisältää, millaisia käytännön vaikutuksia sillä on kaupunkien katujen kunnossapitoon ja miten eri kunnat Suomessa soveltavat lakia. Tarkastelemme myös kunnossapidon eri osa-alueita, kuten talvikunnossapitoa ja kevätkauden katujen kunnostusta, ja miten tämä laki tukee kaupunkien turvallisuutta ja sujuvaa liikennettä. Lisäksi tarjoan vinkkejä ja suosituksia kaupunkien asukkaille siitä, miten he voivat vaikuttaa katujen kunnossapitoon ja mitkä ovat heidän omat vastuunsa ja oikeutensa.

Katujen kunnossapitolain keskeiset määritelmät ja tavoitteet

Katujen kunnossapitolaki (laki katujen kunnossapidosta) on Suomessa keskeinen säädös, joka säätelee katujen ja yleisten alueiden kunnossapitovelvollisuuksia. Lain tavoitteena on taata:

  • Turvalliset kulkuyhteydet kaikille liikkujille, mukaan lukien jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat.
  • Esteettömät ja toimivat katuyhteydet, joilla ylläpidetään kaupunkien elinvoimaisuutta.
  • Kestävän ja ympäristöystävällisen kunnossapidon periaatteet, muun muassa hulevesien hallinnan näkökulmasta.

Keskeiset kunnossapitotehtävät

Laki määrittelee useita kunnossapitotehtäviä, joista merkittävimpiä ovat:

  1. Talvikunnossapito: lumen poisto, hiekoitus ja liukkauden torjunta.
  2. Pinnanalainen kunnossapito: tiemateriaalien kunnon seuranta ja vaurioiden korjaus.
  3. Katuvarusteiden kunnossapito: esimerkiksi liikennemerkki- ja valaistusjärjestelmien huolto.
  4. Hulevesien hallinta: putkistojen, ojien sekä päätelaitteiden kunnossapito, joka ehkäisee tulvimista.

Katujen kunnossapito käytännössä kaupungeissa

Katujen kunnossapitolain soveltaminen vaihtelee jonkin verran eri kuntien ja kaupunkien välillä, mutta lain perusperiaatteet ovat samanlaiset kautta maan. Useimmat kaupungit laativat vuosittaisia kunnossapitosuunnitelmia, joissa määritellään muun muassa:

  • Milloin ja kuinka usein kaduilla suoritetaan lumityöt ja liukkauden torjunta
  • Kunnossapitopalveluiden laadun ja vasteajan tavoitteet
  • Ylimääräiset toimenpiteet poikkeuksellisissa sääolosuhteissa

Esimerkiksi talvikaudella lumen aurauksen aikataulut perustuvat liikenteen vilkkauteen ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi kaupungeissa noudatetaan eri kategoriatasoja kaduissa, jolloin pääkadut saavat prioriteetin pikaisimmassa kunnossapidossa.

Kunnan ja kiinteistönomistajan vastuut eri vuodenaikoina

Katujen kunnossapitolaki määrittelee selkeästi sekä kunnan että kiinteistönomistajan velvollisuudet eri vuodenaikoina, varmistamalla, että liikenneturvallisuus ja katujen käytettävyys säilyvät ympäri vuoden. Vastuut vaihtelevat esimerkiksi talven lumitöiden ja kesän katujen puhtaanapidon välillä, ja siksi on tärkeää ymmärtää, kuka vastaa mistäkin kunnossapitotehtävästä.

Kevät ja kesä – katujen puhtaanapito ja korjaukset

Keväällä, kun lumet sulavat ja sää lämpenee, kunnat aloittavat katujen puhdistus- ja korjaustyöt. Kiinteistönomistajilla on velvollisuus huolehtia omien kiinteistöjensä edustan jätteiden ja roskien poistosta sekä katualueen rännien avaamisesta, jotta sulamisvedet pääsevät virtaamaan esteettömästi.

  • Kunnan tehtävät: kadun pintojen puhdistus, mahdollisten vaurioiden korjaus ja ruohikon leikkuu
  • Kiinteistönomistajan tehtävät: kiinteistön edustan roskien siivous, viherrakenteiden hoito, hulevesikaivojen puhtaanapito

Esimerkiksi Helsingissä kunta suorittaa keväisin katujen hiekotuksen ja roskien poiston runsaasti liikennöidyiltä alueilta, kun taas kiinteistönomistajan vastuulla on pitää oman tonttinsa läheisyys siistinä.

Syksy – katujen valmistelu talvea varten

Syksyllä kunnilla ja kiinteistönomistajilla on tärkeä rooli talvikunnossapidon valmiuksien varmistamisessa. Kunnat aloittavat esimerkiksi hiekoitusaineiden levityksen ja kulkureittien tarkastukset, kun taas kiinteistönomistajien on huolehdittava sadevesien asianmukaisesta ohjauksesta ja kiinteistön edustan lumen sekä irtokivien poistosta.

  1. Kunnan vastuulla: tehokas hiekotus ja suolaus, lumenpoistokaluston huolto
  2. Kiinteistönomistajan vastuulla: raivata sadevesikaivot, varmistaa ettei lehtikasoja tai muuta pudonnutta materiaalia jää estämään veden virtausta

Näin ehkäistään veden tukkeutumista ja katujen liukkauden muodostumista myöhään syksyllä ja alkutalvesta.

Talvi – lumityöt ja liukkauden torjunta

Talven aikana katujen kunnossapitovelvoitteet ovat erityisen kriittisiä turvallisuuden varmistamiseksi. Kunnat vastaavat yleisten teiden ja katujen lumenkorjauksesta sekä liukkauden torjunnasta. Kiinteistönomistajilla on samanaikaisesti vastuu jalkakäytävien lumen ja jään poistamisesta kiinteistönsä edestä.

  • Kunnan vastuu: lumiauraus, suolaus ja hiekoitus suurilla kaduilla
  • Kiinteistönomistajan vastuu: jalkakäytävien lakaisu, lumetus ja jään poisto omalla tontilla

Esimerkiksi Espoossa kiinteistönomistajat saavat sakkoja, jos he eivät suorita jalkakäytävien kunnossapitovelvoitteita, mikä korostaa vastuiden merkitystä talvikaudella.

Taulukko: Vastuiden vertailu eri vuodenaikoina

VuodenaikaKunnan vastuutKiinteistönomistajan vastuut
Kevät ja kesäKatujen puhdistus, korjaukset, ruohikon leikkuuRoskien poisto, rännien avaaminen, viherrakenteiden hoito
SyksyHiekoitus, suolausvalmistelut, kaluston huoltoSadevesikaivojen puhdistus, lehtikasojen poisto
TalviLumen auraus, hiekoitus, suolausJalkakäytävien lumetus ja liukkauden torjunta

Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokas katujen kunnossapito Suomessa vaatii tiivistä yhteistyötä kunnan ja kiinteistönomistajien välillä vuodenaikojen mukaan.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mikä on katujen kunnossapitolaki?

Katujen kunnossapitolaki määrittelee vastuut ja velvollisuudet katujen kunnossapidosta kaupungeissa ja kunnissa Suomessa.

Kuka vastaa katujen kunnossapidosta?

Yleensä kunta tai kaupunki vastaa katujen kunnossapidosta, ellei toisin sovita esimerkiksi kiinteistönomistajien kanssa.

Mitä kunnossapitotoimia laki kattaa?

Laki kattaa mm. lumen ja jään poiston, katujen korjaukset, puhtaanapidon sekä turvallisuuden varmistamisen liikkujille.

Milloin katujen kunnossapito on suoritettava?

Katuja on kunnossapidettävä jatkuvasti erityisesti talviolosuhteissa, jotta liikenneturvallisuus säilyy.

Voiko kunnossapidosta saada korvauksia?

Jos vahinkoja aiheutuu kunnossapitovirheestä, on mahdollista hakea korvauksia vahinkojen korjaamiseksi.

AvainkohdatKuvaus
Kunnossapidon vastuutKunnilla ja kaupungeilla on laissa määritellyt velvollisuudet katujen kunnossapidosta
KunnossapitotoimetKatujen puhtaanapito, lumen auraus, jään poisto, korjaukset ja liikennemerkkien huolto
TalvikunnossapitoErityisen tärkeää lumen ja jään ajantasainen poisto turvallisuuden takaamiseksi
KorvausvastuutilanteetMahdollisuus vahinkojen korvaamiseen, jos kunnossapidossa on laiminlyöntejä
Lakisääteiset määräajatKunnossapidon on tapahduttava kohtuullisessa ajassa olosuhteiden mukaan
YhteistyöKunnat voivat tehdä sopimuksia esimerkiksi kiinteistönomistajien kanssa lisävelvoitteista

Jos aihe kiinnostaa, jätä kommenttisi alle ja tutustu myös muihin artikkeleihimme tästä aiheesta verkkosivustollamme!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top