Miten Perintövero Eroaa Lahjaverosta Suomessa

Perintövero ja lahjavero eroavat Suomessa siten, että perintövero maksetaan periessä omaisuutta, lahjavero elossa olevalta saadusta lahjasta.

Miten perintövero eroaa lahjaverosta Suomessa? Perintövero ja lahjavero ovat molemmat verotyyppejä, jotka liittyvät varallisuuden siirtoon henkilöltä toiselle, mutta ne eroavat merkittävästi verotustilanteensa ja soveltamisensa osalta. Perintövero maksetaan, kun henkilö saa omaisuutta kuolinpesästä eli perintönä, kun taas lahjavero maksetaan, kun henkilö saa omaisuutta lahjana elävän henkilön antamana. Suomessa nämä verot eroavat myös veroprosenttien, verovapaiden rajojen ja ilmoitusmenettelyjen osalta.

Tässä artikkelissa käymme läpi tarkemmin, mitä perintövero ja lahjavero ovat, miten ne käytännössä eroavat toisistaan, mitkä ovat voimassa olevat rajat ja veroprosentit, sekä annamme vinkkejä verosuunnitteluun. Tarkastelemme myös lainsäädännöllisiä perusteita sekä käytännön esimerkkejä siitä, miten perintö- ja lahjaverotus toimii Suomessa vuonna 2024.

Perintövero ja lahjavero: peruserot

Perintövero on vero, joka kohdistuu perinnön saajiin, kun omaisuus siirtyy kuolleelta henkilön omaisuudesta hänen perillisilleen. Tulo katsotaan perinnöksi isännän kuollessa. Lahjavero puolestaan maksetaan, kun joku muuttaa omaisuuttaan lahjoituksena toiselle elävän ollessa.

Keskeiset erot:

  • Ajankohta: Perintövero maksetaan perintötilanteessa, lahjavero lahjasta.
  • Verotettavat tilanteet: Perintö vero kohdistuu perintöön, lahjavero lahjoihin.
  • Veronmaksajat: Molemmat verot maksaa vastaanottaja eli lahjan tai perinnön saaja.
  • Verovapaat summat: Lahjaverossa on 5 vuoden aikaraja – lahjoja, jotka on saatu viiden vuoden sisällä, katsotaan yhteen perintö- ja lahjaverotuksessa.
  • Veroprosentit: Perintöveroprosentit ja lahjaveroprosentit ovat samat, mutta niiden soveltaminen määräytyy eri tilanteissa.

Verovapaat rajat ja veroprosentit vuonna 2024

Vuonna 2024 Suomen verohallinnon mukaan sekä perintö- että lahjaverolle on yhteisiä verovapaita rajoja eli verottomia osuuksia, jotka riippuvat saajan sukulaissuhteesta. Alla olevasta taulukosta näet verovapaat osuudet ja sovellettavat veroprosentit:

Sukulaissuhde luokassaVerovapaa osuusPerintö- ja lahjavero-% (veroluokkien mukaan)
Luokka I (lapsi, puoliso, lapsenlapsi)20 000 €7 % – 33 %
Luokka II (muut sukulaiset)20 000 €19 % – 33 %
Luokka III (muut henkilöt)20 000 €33 %

Veroprosentit nousevat verotettavan omaisuuden arvon mukaan progressiivisesti. Esimerkiksi luokassa I maksu on 7 % ensimmäiseltä 20 000 eurosta ja voi nousta jopa 33 %:iin suurissa summissa.

Verotusmenettely ja ilmoitusvelvollisuus

Kun saat perinnön, perukirja toimitetaan verotoimistoon, ja perintöverotuksen laskemista varten ilmoitetaan verotettava omaisuus. Lahjoista tulee tehdä lahjaveroilmoitus viimeistään 3 kuukauden kuluessa lahjan vastaanottamisesta, jos lahjan arvo ylittää verovapaan rajan (20 000 € 5 vuoden aikana).

Vinkkejä perintö- ja lahjaverosuunnitteluun

  • Hyödynnä verovapaat rajat: Lahjoita omaisuutta pienemmissä erissä vähintään 5 vuoden välein välttääksesi korkeamman verotuksen.
  • Suunnittele ajoituksen mukaan: Lahjat myöntäen elinaikana voit vaikuttaa veroseuraamuksiin verrattuna perintöön.
  • Hyödynnä avustuskirjoja ja velkasopimuksia: Tietyissä tilanteissa ne voivat vähentää verotettavan omaisuuden määrää.

Tässä artikkelissa tarkastelemme myös tarkempia esimerkkejä ja tilanteita, joissa perintö- ja lahjaverot eroavat toisistaan ja miten nämä erot vaikuttavat perheiden varallisuuden siirtoon.

Kuka on verovelvollinen perintöja lahjaverotuksessa

Perintö- ja lahjaverotus Suomessa kohdistuu tiettyihin henkilöihin ja tilanteisiin, jotka on määritelty tarkasti lainsäädännössä. Verovelvollisuus syntyy silloin, kun henkilö vastaanottaa perintöä tai lahjan, ja se koskee sekä luonnollisia henkilöitä että tietyissä tilanteissa yrityksiä.

Verovelvolliset perintöverotuksessa

Perintöveron maksavat ne henkilöt, jotka vastaanottavat perintöä tai jäämistöosuuden. Käytännössä siis vain perilliset ovat verovelvollisia. Tämä voi olla esimerkiksi avio- tai avopuoliso, lapset, lapsenlapset tai muut sukulaiset, jotka saavat omaisuutta kuolleelta henkilöllä.

  • Perilliset ovat ensisijaisia verovelvollisia.
  • Verovelvollisuus alkaa kuolinpäivästä.
  • Mikäli perinnönsaaja on lahjelahjavaserveron alainen, perintövero ja lahjavero sovitetaan yhteen.

Verovelvolliset lahjaverotuksessa

Lahjaveron maksaa henkilö, joka vastaanottaa lahjan, jolloin lahjan arvo ylittää verotukseen vaikuttavan rajan. Lahja voi olla esimerkiksi rahaa, kiinteää omaisuutta tai arvokkaita esineitä.

  1. Verovelvollisuus alkaa lahjan vastaanottamisesta.
  2. Lahjanantaja ei ole verovelvollinen lahjaveroon, vaan vastuu painottuu lahjan saajalle.
  3. Poikkeustilanteissa, kuten perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa, saattaa olla erityissääntöjä.

Tärkeitä käytännön huomioita

  • Perintöverotus ja lahjaverotus yhdistyvät, jos sama henkilö on saanut saman lahjan tai perinnön kolmen vuoden sisällä – näin vältetään veron kaksinkertainen maksu.
  • Esimerkiksi kuolinpesän osakkaat ovat yhdessä vastuussa perintöveron maksamisesta, vaikka verotus kohdistuisikin yksittäisiin perillisiin.
  • Verovelvollisen on annettava verottajalle ilmoitus perinnöstä tai lahjasta, jos veron määrä on arvioitu tai odotettu ylittävän vähimmäisrajan.

Tilastot verovelvollisista Suomessa

VuosiPerintöveron maksajiaLahjaveron maksajiaYhteensä verovelvollisia
202235 00015 00050 000
202337 50016 50054 000

Ymmärtämällä, kuka on verovelvollinen perintö- ja lahjaverotuksessa, yksityishenkilöt voivat paremmin hallita omaisuutensa siirtoon liittyviä veroseuraamuksia.

Usein kysytyillä kysymyksillä

Mikä on perintövero?

Perintövero on vero, joka maksetaan kuolinpesältä tai perityistä varoista Suomessa, kun henkilö saa perinnön.

Mikä on lahjavero?

Lahjavero on vero, joka maksetaan vastaanotetuista lahjoista, kun lahjan arvo ylittää verottajan asetuksen mukaisen rajan.

Milloin perintövero tulee maksettavaksi?

Perintövero maksetaan yleensä kolmen kuukauden sisällä perinnön saamisesta tai kuolinpesän jakamisesta.

Onko perintövero eri kuin lahjavero summaltaan?

Kyllä, perintö- ja lahjaverot määräytyvät samojen veroluokkien mukaan, mutta veroprosentit voivat vaihdella lahjan tai perinnön arvon mukaan.

Voidaanko lahjavero ja perintövero yhdistää?

Kyllä, lahjoja voivat sisällyttää myöhemmin perintöverotukseen, jos lahja on tehty kolmen vuoden sisällä perinnönjaosta.

AihePerintöveroLahjavero
Veron maksajaPerinnön saajaLahjan saaja
Veron perustePerityn omaisuuden arvoLahjan arvo
VerotusperustaPerintöveroasteikko ja veroluokatLahjaveron asteikko ja veroluokat
Hyvitykset ja verovapaat rajatPoikkeukset mm. aviopuolisoilla, verovapaat osuudetSamankaltaisia poikkeuksia kuin perintöverossa
AjankohtaKuolinpesän vastaanoton jälkeenLahjan vastaanottohetki
LiittyminenKolmen vuoden aikana saadut lahjat lasketaan perinnön yhteyteenMyös lahjavero voi yhdistyä perintöveroon

Jos haluat oppia lisää perintö- ja lahjaverosta, jätä kommenttisi alle ja tutustu myös muihin artikkeleihimme verkkosivustollamme!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top